Tilaa ilmainen kampanja-auditointi tästä!
Menu
Jussi Parviainen | 11.5.2022
Ennen kuin luet tämän pidemmälle, vastaa hiljaa mielessäsi seuraaviin kolmeen kysymykseen.
Onko lopputulos itse tekemällä laadukas/turvallinen/tuottava? Onko minulla varaa tehdä tämä itse, tiedänkö kuinka paljon aikaa ja rahaa tähän tarvitaan? Jos teen tämän itse, mitä minulle kuuluvaa jää tekemättä?
Netti on täynnä erilaisia ohjeita ja ilmaisia työkaluja erilaisten asioiden aikaansaamiseksi. On kyse sitten oikeastaan ohjelmoinnista, auton korjauksesta, saunan rakentamisesta, aurinkopaneelien asentamisesta tai digitaalisesta myynnistä ja markkinoinnista, kaikkeen löytyy aivan taatusti tunteja ja taas tunteja varsin hyvälaatuista videomateriaalia kertomaan miten homma hoidetaan.
Edes ”opettajan tyyliin” liittyvää ongelmaa ei juurikaan ole koska samanlaista sisältöä on tuottanut niin moni, että lähes varmasti löytyy erilaisista esiintymistyyleistä syttyville juuri se sopiva materiaali.
Tämä tieto kun polttelee takaraivossa niin on pelkästään inhimillistä hakeutua noiden loppumattomien tietopatojen äärelle jos jonkin asian aikaansaamisesta esitetään tarjous, jonka euromääräinen loppusumma saa yskimään.
Siinä ei paljon kotimainen tai kansainvälinen johtajuuskirjallisuus ja ulkomuistiin painuneet ”delegoi tai ulkoista kaikki mikä ei ole omaa core -kompetenssia” -ohjenuorat paina kun meiliin kilahtaa tarjous, joka on isompi kuin mitä olisi valmis maksamaan.
Kun hintalappu on riittävästi enemmän kuin mitä oma ennakkomielikuva antoi ymmärtää, yhtäkkiä voi alkaa vaikuttaa siltä, että itse asiassa tässähän ollaan auton korjaamisen osaajia. Tai saunan voi muuten rakentaa ihan hyvin itsekin. Tai itse asiassa aika lailla mitä tahansa voi hoitaa itse.
Siis….miten vaikeaa se nyt voi olla?
Juurihan todettiin, että delegointi ja ulkoistaminen sekä moneen kertaan kahlatut johtamisoppaat (joista alaotsikon ajatus on peräisin) ehdittiin unohtaa kun nähtiin hintalappu, mutta pointin esille tuomisen ja teroittamisen näkökulmasta käytetään tähän ajatukseen muutama merkki.
Hinta on tämän kirjoituksen tarkoittamassa esimerkissä se euromääräinen summa, joka tarjoukseen on kirjailtu ja jonka maksat.
Arvo taas on se, mitä sillä hinnalla saa.
Usko pois, ei tämä ole ollenkaan niin helposti noudatettavaa ajattelua kuin miltä se kuulostaa vaikka ihan selvällä Suomen kielellä se on tähänkin kirjailtu. Tiedän varmaksi, että tämä kirjoitus voi toimia korkeintaan semihauskana ja uhmakkaana muistutuksena. Euroilla -erityisesti silloin kun niitä esitetään omasta kassasta ulospäin menevänä virtana- on mahtavan tehokas taipumus saada meidät unohtamaan asioita, jotka kaikissa muissa tilanteissa ovat itsestään selviä.
Jos tartut tarjoukseen, saat sillä varmasti
1. Sen lopputuleman ja ne suoritteet lopputuleman aikaansaamiseksi, jota tarjous koskee
2. Toteuttajan koko apperseptiivisen massan käyttöösi toteutuksen ajaksi
Puhutaanpa hetki elefantista huoneessa – toisin sanoen, mitä ihmettä on apperseptiivinen massa?
Hyvin lyhyesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti määriteltynä apperseptiivinen massa tarkoittaa kaikkea sitä aiempaa kokemusta ja tietotaitoa, joka henkilöllä on. Mietitäänpä tuota hetki. Kaikki se aiempi kokemus ja tietotaito, joka henkilöllä on. Sinun käytössäsi. Maksua vastaan.
Jos ajatellaan asiaa puhtaasti ajallisesta näkökulmasta, niin jos henkilö on ollut alalla vaikkapa 10 vuotta, se tarkoittaa kaikkien tuona aikana alalla eteen tulleiden kokemusten pankkia. Jos henkilö on jostain syystä ollut aina sekä kalenteroimisen, että mielenhallinnan mestari eli on työskennellyt ja ajatellut työhönsä liittyviä asioista ainoastaan arkipäivinä, se tekee siltikin 10 x 260 = 2600 kokemuspäivää.
Hyvin todennäköisesti henkilö ei ole mestari ainakaan toisessa (paljon mahdollisesti ei kummassakaan, koska on kiinnostunut alastaan ja perehtyy asioihin vapaallakin), joten laitetaan ”ylimääräinen” kuukausi vuodessa yhtälöön lisää koko kymmenen vuoden ajalta. Tällöin ollaan jo tilanteessa 10 x 290 = 2900 kokemuspäivää. Kokemustunteja olisi tällöin varovaisestikin laskien ainakin 2900 x 6 = 17400 kokemustuntia.
Nuo kokemustunnit pitävät sisällään lukemattoman määrän eteen tulleita poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia, ”enpä ole ennen nähnyt” -juttuja, ”ihan uniikkeja” -keissejä jne. Toisin sanoen siis, se hämmästyksen käyrä, joka ei-ammattilaisella jyrkistyy hyvin nopeasti aiheuttaen epäröintiä ja saamattomuutta, ammattilainen on hyvin todennäköisesti törmännyt vastaavaan aiemminkin eikä kuluta montaa minuuttia pohtiessa ja pähkiessä.
Kun tarkoituksena ei ole kirjoittaa nyt tähän hätään romaania, niin kärjistän ja yksinkertaistan asetelmaa hiukan.
Jos tällaisen toimijan tarjous sinulle on euroissa vähemmän kuin (100 € x 17400 =) 1,7 miljoonaa euroa ja toteutus nopeampi kuin 10 vuotta niin hän todennäköisesti ei ole maksattamassa sinulla koko apperseptiivista massaansa vaan pääset siihen kokemusperustaan kiinni huomattavasti edullisemmin ja nopeammin kuin mitä hän ehkä milloinkaan tulee ansaitsemaankaan.
Vieläkö vaikuttaa siltä, että kannattaa viettää tunteja opettelemassa asiaa itse ns.naarmusta?
Jos tartut tarjoukseen, saat sillä erittäin todennäköisesti (erittäin todennäköisesti siksi, että palveluntuottaja ei voi vaikuttaa siihen kuinka hyvä sinä olet kalenteroimisessa ja mielesi hallinnassa)
1. Vapautuvaa aikaa itsellesi – jolla voit esimerkiksi kerryttää omaa apperseptiivista massaasi
2. Mielenrauhaa (jos maltat antaa huomattavasti kokeneemman henkilön tehdä työnsä häntä häiritsemättä)
Kyllä, yksitoista ihmistä on julkisten tietojen perusteella suorittanut jonkinlaisen kirurgiseksi toimenpiteeksi luokiteltavan operaation itse itselleen siten, että ovat jääneet kertomaan asiasta.
Kyllä, rinnastus on tarkoituksellakin hieman kauempaa haettu. Useimmille meistä lienee kohtalaisen luontaista nähdä kehon terveydestä huolta pitämiseen liittyvät ammatit arvostetuimpina ja erilaiset sisällöntuottajat ja ”keskeytysmyyntityön” ammatit vähiten arvostettuina. Siksi ne sijoittuvat tutkimuksessa arvostusskaalan vastakkaisiin päihin. Vaikuttaa siltä, että taipumuksemme mieltää työn haastavuus ja siihen tarvittava apperseptiivinen massa on suorassa suhteessa siihen, kuinka paljon kyseistä työtä arvostamme.
Kaikkein turhauttavin asiakas on sellainen, joka hankaloittaa kaikkien tekemistä esittelemällä jatkuvasti -ilman mitään kompetenssia- omia näkemyksiään prosessin edetessä. Tätä ei pidä sotkea palautteeseen, jota ammattilaiset yleensä erikseen pyytävätkin mikäli suorite on sellainen, että se etenee jollakin tavalla vedoksittain. Sellainen asiakas, joka ei voi antaa ammattilaisen tehdä työtään, pitää pyrkiä ohjaamaan suorituksen ajaksi jonnekin muualle.
Leikkauspotilaat nukutetaan. Autokorjaamolla eristetään työskentelyhalli odottelutiloista. Taksissa ja bussissa asiakas istuu millä tahansa muista penkeistä paitsi kuljettajan paikalla. Vakuutusyhtiö hyödyntää korvauspolitiikassaan omavastuuta. Ja niin edelleen. Huomattavaa on, että kukaan edellä mainituista tahoista ei varmasti kysele asiakkaalta miten liikesuhteen aikana heille palveluntuottajana kuuluva osa pitäisi hoitaa. Apperseptiivinen massa versus olematon apperseptiivinen massa.
Kun oikeasti tiedetään, miten homma hoidetaan, pyritään pitämään eniten potentiaalista viivettä ja/tai vahinkoa aiheuttava osa yhtälöä mahdollisimman kaukana tai jos se ei ole mahdollista, hinnoitellaan sen osallistuminen omalta kannalta mielekkäästi.
#letsgrow
Tekoälytoimisto Uhma on konstailematon, dataorientoitunut ja käytännönläheinen kasvukumppani.
© Uhma Oy 2024 | Tietosuojaseloste