Tilaa ilmainen kampanja-auditointi tästä!
Menu
Uhmaamo | 22.03.2021
Kassavirtabudjetti on erittäin hyvä työkalu hahmottaa, suunnittella ja johtaa yrityksen taloutta. Tämä toimii kun saatavien tyypilliset kiertoajat on huomioitu ja kulupuoleen on budjetoitu myös yllätyskerroin mukaan ja laadittuun budjettiin on sitouduttu yrityksen ylintä johtoa myöten.
Aalto-yliopiston rahoituksen professorin, Vesa Puttosen keynote-puhe keväältä 2019
[1] tarjoaa esimerkin taseen ulkopuolisista sitoumuksista:
Vesan mukaan suomalaisten eläkevarallisuus on luokkaa 200 mrd. euroa, joka on ns. jemmassa.
Vastaavasti luvatut eläkkeet ovat luokkaa 700 mrd. euroa.
Eläkejärjestelmän on tarkoitus hyödyttää toistaiseksi määräämättömällä aikahorisontilla sen piiriin kuuluvia kansalaisia. Rahavirta on koko ajan kahdensuuntainen. Samoin yhtiö tekee jatkuvasti erilaisia sopimuksia ja linjanvetoja, kuten palkkio- ja bonusmallit. Yhtiö saattaa myös olla positioinut itsensä esimerkiksi ylemmän keskiluokan palveluntarjoajaksi, jolloin on luonnollista, että asioiden täytyy vedota siihen kohderyhmään, joka johtaa siihen, että asioiden täytyy näyttää tietynlaiselta. Ja tietynlaiselta näyttäminen maksaa vuodessa enemmän kuin jonkin toisenlaiselta näyttäminen.
Kiteytetysti; taseen ulkopuoliset sitoumukset huomioimalla saat lisää näkemystä talousjohtamiseen myös hyvin pitkän aikavälin näkökulmasta, koska johdat vähintäänkin ihmisten mielikuvia. Ja kuten kaikki tiedämme, mielikuvat johtavat meitä ihmisiä.
[1] https://www.youtube.com/watch?v=YDqdHqI4IL8
Psstt.. voit nyt myös kuunnella kaikki blogimme
Neljännen kauden kuudennessa jaksossa Susa ja Jussi kertovat, miksi markkinoijan pitäisi ajatella kuin sijoittaja! Kuuntele myös podcast-sarjan ensimmäinen osa tästä!
Aikajana:
[00:47] Tervetuloa!
[01:03] Mistä tänään puhutaan?
[01:50] Disclaimer
[02:30] Mitä tarkoittaa korkoa korolle?
[03:11] Markkinointibudjettikin on sijoitus
[04:20] Miten markkinoija voisi ajatella kuin sijoittaja?: Korkoa korolle kampanjoinnissa
[05:22] Markkinointibudjetin suunnittelu
[06:12] Aikaikkunat: Mitä tapahtuu erilaisten aikaikkunoiden sisällä?
[09:42] Totuttu tapa markkinoinnissa ei aina toimi
[11:00] Väite: Mitä pienempi budjetti, sitä vähemmän sitä tarvitsee seurata?
[11:40] Lyhyemmän ja pidemmän kampanjajakson suhde
[12:14] Kynttilät muodostavat trendejä, joita kannattaa seurata
[13:32] Trendin vastainen toiminta
[15:20] Epäonnistuminen on normaalia
[17:45] Mitä tehdä epäonnistumisen jälkeen?
[18:06] Kasvu ei ole suora viiva
[19:26] Kaikki hyvät asiat vaatii työtä
[20:20] Kiitos!
Sanasto:
CLTV eli Customer Lifetime Value eli asiakkaan keskimääräisesti sinulle tuottama tulo koko asiakkuuden aikana.
CAC eli customer acquisition cost eli asiakashankintahinta.
Kynttilä eli visuaalinen tapa ilmentää valitun aikaikkunan sisällä tapahtunutta hintamuutosta
Aikaikkunat:
Intra day eli mitä tapahtuu yhden päivän aikana.
Swing position on tyypillisesti joko pitkän tai lyhyen position pitäminen useamman kuin yhden kaupankäynti-istunnon ajan, mutta yleensä enintään viikkoja tai pari kuukautta.
Buy and hold on passiivinen sijoitusstrategia, jossa sijoittaja ostaa osakkeita ja pitää niitä pitkään markkinoiden vaihteluista riippumatta.
Jäämistönä voidaan (humoristisesti) kuvailla positiota, joka oli alunperin tarkoitettu huomattavasti lyhyemmän ajan sijoitukseksi, mutta, jonka todellinen kehitys poikkesikin huomattavasti sijoittajan olettamasta ja jonka perikunta lopulta (luultavasti) likvidoi.
Jätä meille palautetta:
Mistä meidän pitäisi puhua seuraavaksi? Jätä ihmeessä alle palautetta, vastasiko tämä jakso odotuksiasi, saitko uusia ideoita toimintaasi?
Muista laittaa meidät seurantaan myös Soundcloudissa ja Spotifyssa
#letsgrow
Tekoälytoimisto Uhma on konstailematon, dataorientoitunut ja käytännönläheinen kasvukumppani.
© Uhma Oy 2024 | Tietosuojaseloste