fbpx

Markkinointisuunnitelma seuraavalle 90 päivälle

Jussi Parviainen | 19.10.2020


Kassavirtabudjetti on erittäin hyvä työkalu hahmottaa, suunnittella ja johtaa yrityksen taloutta. Tämä toimii kun saatavien tyypilliset kiertoajat on huomioitu ja kulupuoleen on budjetoitu myös yllätyskerroin mukaan ja laadittuun budjettiin on sitouduttu yrityksen ylintä johtoa myöten.


Aalto-yliopiston rahoituksen professorin, Vesa Puttosen keynote-puhe keväältä 2019

[1] tarjoaa esimerkin taseen ulkopuolisista sitoumuksista:

Vesan mukaan suomalaisten eläkevarallisuus on luokkaa 200 mrd. euroa, joka on ns. jemmassa.

Vastaavasti luvatut eläkkeet ovat luokkaa 700 mrd. euroa.

Eläkejärjestelmän on tarkoitus hyödyttää toistaiseksi määräämättömällä aikahorisontilla sen piiriin kuuluvia kansalaisia. Rahavirta on koko ajan kahdensuuntainen. Samoin yhtiö tekee jatkuvasti erilaisia sopimuksia ja linjanvetoja, kuten palkkio- ja bonusmallit. Yhtiö saattaa myös olla positioinut itsensä esimerkiksi ylemmän keskiluokan palveluntarjoajaksi, jolloin on luonnollista, että asioiden täytyy vedota siihen kohderyhmään, joka johtaa siihen, että asioiden täytyy näyttää tietynlaiselta. Ja tietynlaiselta näyttäminen maksaa vuodessa enemmän kuin jonkin toisenlaiselta näyttäminen.

Kiteytetysti; taseen ulkopuoliset sitoumukset huomioimalla saat lisää näkemystä talousjohtamiseen myös hyvin pitkän aikavälin näkökulmasta, koska johdat vähintäänkin ihmisten mielikuvia. Ja kuten kaikki tiedämme, mielikuvat johtavat meitä ihmisiä.
[1] https://www.youtube.com/watch?v=YDqdHqI4IL8

Psstt.. voit nyt myös kuunnella kaikki blogimme

Me ymmärrämme – Mekin haluaisimme pystyä antamaan eksaktin, 90 arkipäivää käsittävän toimenpidesuunnitelman kaikista niistä nimenomaisista päiväkohtaisista toimista, joita juuri sinä tarvitset, jotta sinun ei tarvitsisi maksaa mitään toteutuksesta.

Ottaisimme mieluusti sellaisen valmiiksi toimitettuna, pureksittuna ja validoituna itsekin. Mutta se on äärimmäisen harvoin mahdollista. Etukäteen, tarkoitan.

Eikä se ole lähtökohtaisesti edes järkevää

Jos on mahdollista tarkkailla, mitata, ristiin ajaa, kokeilla ja todentaa. Väitän, että 90 päivän aikana saadaan parempi tulos tarkastelemalla vastausta kysymykseen ”mitäs tänään” kuin että lukittaisiin sama vastaus koko tuolle ajanjaksolle päivänä yksi.

One cycle to rule them all

Vältän nyrkkisääntöjä, koska jos annan sellaisen oikealla kädellä, vasempaan käteen ilmestyy heti jotain, joka edustaa poikkeusta sääntöön.

Ja sekin on nyrkkisääntö 😉

Lisäarvon luontiin taipuvaisena ihmisenä muodostan kuitenkin seuraavan ohjenuoran siitä, miten nykytodellisuus monesti toimii.

Useimmat asiat (erityisesti taloudellisen hyödyn maksimointiin pyrkivät) pyörivät muutoksen ja siitä johdetun toiminnan välillä.

Pidimme jotakin aikaa sitten sisäisen palaverin, jossa pikkuisen kenties kipuilimme keskenämme sitä haastetta, miten palvelet parhaiten voimatta kertoa kaikkea. Ei siksi, ettet haluaisi, vaan siksi, että usein se on mahdotonta.

Tai tehdäänpä pieni korjaus; usein se ei ole tarkoituksenmukaista ottaa lukittua kantaa turhan pitkälle ajalle, vaikka asiakas sitä suorastaan aggressiivisesti vaatisi.

Ainahan sitä voi viimeiseen nurkkaan ajettuna sanoa, että X on yhtä kuin Y seuraavat kolme kuukautta. Sellaisesta vastauksesta saatava hetkellinen hyöty (?) ei kuitenkaan riitä kattamaan pettymystä, joka vääjäämättä seuraa kun huomataan se mikä jo etukäteen tiedettiin, eli että X ei ole yhtä kuin Y koko seuraavaa kolmea kuukautta.

Asiat elävät, asiat muuttuvat ja asioissa esiintyy vaihtelua.

Turvallisin ja tuottavin tapa tehdä

Julkaisimme ihan äskettäin podcastin, jossa puhuimme markkinoinnin ja sijoittamisen yhtäläisyyksistä. Kannattaa kuunnella se täältä.

Podcastissa sivuamme kahdenlaiseen aikaikkunaan asennoitunutta tekemistä – ”tehdään näin ja pysytään näissä” ja ”tehdään, katsotaan toimiiko ja vedetään johtopäätökset uusille toimille”.

Päätöksen tekeminen ja siinä pysyminen voi vaikuttaa suoraselkäiseltä tavalta ajatella asiaa. Nykyinen muutoksen ja uusien asioiden vauhti kuitenkin käytännössä sanelee jatkuvan todentamisen, testaamisen ja tekemisen välttämättömyyden.

Siinäkin tapauksessa, että lopputulema olisi itse asiassa hyvin lähellä tai sama kuin kerrasta lukitulla vastauksella.

”Entä jos teemme analysointia turhaan?”

Muutos – eksakti toiminta -rullan ilmeinen jatkokysymys liittyy luonnollisesti siihen, onko usein tapahtuvasta toiminnan tarkastelusta aidosti hyötyä? Taustalla piilee siis huoli siitä, tuleeko maksaneeksi rahaa turhasta tai käyttäneeksi turhaa vaivaa .

Rahallisen panostamisen näkökulmasta epäilyksen siemen liikaa maksamisesta tulee kylvettyä ja mitä suuremmat panostukset omaan toimintaan nähden ovat kyseessä, sitä tiukemmin niistä tekee mieli pysyä kärryillä.

Kysymys matkan aikana turhaan analysoimisesta on hiukan verrattavissa samaan kuin kysyisi onko tuulilasi autossa ihan turha, jos on jo taustapeili.

Jokainen ymmärtää, että mitä suuremmalla vauhdilla (= suurempi riskin todennäköisyys) liikutaan, sitä tärkeämmäksi muodostuu nähdä kunnolla eteensä.

Ei kukaan sano, että tällä tienpätkällä ei ole koskaan nähty liikkuvan peuroja, joten laitanpa silmät kiinni parin kilometrin ajaksi kun mutkatkin on tuttuja.

Ei. Tietä on tarkkailtava koko ajan.

Samasta syystä varsinkin tavoitteiden ja panosten noustessa aikaikkunankin täytyy elää.

Toiminta riippuu tilanteesta.

Ota yhteyttä meihin! Käy myös seuraamassa meidän somekanavia: 

 instagram,  facebook,  X,  Linkedin

Onko sinulla oikeasti varaa jatkaa samalla samaan tyyliin kuin aikaisemminkin?