fbpx

Kirjavinkki: Algorithms to Live By - The Computer Science of Human Decisions

Jussi Parviainen | 07.10.2021


Kassavirtabudjetti on erittäin hyvä työkalu hahmottaa, suunnittella ja johtaa yrityksen taloutta. Tämä toimii kun saatavien tyypilliset kiertoajat on huomioitu ja kulupuoleen on budjetoitu myös yllätyskerroin mukaan ja laadittuun budjettiin on sitouduttu yrityksen ylintä johtoa myöten.


Aalto-yliopiston rahoituksen professorin, Vesa Puttosen keynote-puhe keväältä 2019

[1] tarjoaa esimerkin taseen ulkopuolisista sitoumuksista:

Vesan mukaan suomalaisten eläkevarallisuus on luokkaa 200 mrd. euroa, joka on ns. jemmassa.

Vastaavasti luvatut eläkkeet ovat luokkaa 700 mrd. euroa.

Eläkejärjestelmän on tarkoitus hyödyttää toistaiseksi määräämättömällä aikahorisontilla sen piiriin kuuluvia kansalaisia. Rahavirta on koko ajan kahdensuuntainen. Samoin yhtiö tekee jatkuvasti erilaisia sopimuksia ja linjanvetoja, kuten palkkio- ja bonusmallit. Yhtiö saattaa myös olla positioinut itsensä esimerkiksi ylemmän keskiluokan palveluntarjoajaksi, jolloin on luonnollista, että asioiden täytyy vedota siihen kohderyhmään, joka johtaa siihen, että asioiden täytyy näyttää tietynlaiselta. Ja tietynlaiselta näyttäminen maksaa vuodessa enemmän kuin jonkin toisenlaiselta näyttäminen.

Kiteytetysti; taseen ulkopuoliset sitoumukset huomioimalla saat lisää näkemystä talousjohtamiseen myös hyvin pitkän aikavälin näkökulmasta, koska johdat vähintäänkin ihmisten mielikuvia. Ja kuten kaikki tiedämme, mielikuvat johtavat meitä ihmisiä.
[1] https://www.youtube.com/watch?v=YDqdHqI4IL8

Psstt.. voit nyt myös kuunnella kaikki blogimme

Mikä kirja Uhmalla on tänään luettavana?

Kirja on loistava sukellus (välillä melko syväkin sellainen) algoritmien maailmaan ihmisen käyttäytymisen, päätöksen teon ja erilaisten ilmiöiden hahmottamisen näkökulmasta.

Paitsi, että kirjassa toki käsitellään algoritmeja ja niiden ominaisuuksia ongelmanratkaisijoina numeroiden näkökulmasta, kirjassa alleviivataan algoritmien (joita on muuten olemassa kauan ennen tietokoneita) roolia sellaisten päivittäisten tehtävien onnistumisen varmistajina, joihin ei lähtökohtaisesti liity matematiikka oikeastaan millään tavalla.

Kirjaa lukiessa huomaa, että on itseasiassa jo toteuttanut eräitä kuuluisia algoritmeja omassa elämässään, kuten vaikkapa ns. Earliest Due Date -strategy. Sen mukaan minimoidaan maksimaalinen viive jonkin asian suorittamisessa ja huomattavasti yksinkertaisemmin kuvailtuna kyse on esimerkiksi siitä, että kivijalkaliikkeessä jokaiselle sisääntulevalle asiakkaalle annetaan Earliest Due Date, joka on nyt heti. Eli heidät palvellaan sillä hetkellä, kun he astuvat ovesta sisään.

Toisaalta tajuaa, että joitakin asioita varten on luotu sääntöjä, jotka mahdollistavat nopeasti summittaisen arvion tekemisen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tällainen on esimerkiksi Multiplicative Rule (yleinen tulosääntö), joka antaa mahdollisuuksien laskemiselle ennusteen kertoimen suuruudesta riippuen siitä, minkälaisen jakauman kanssa ollaan tekemisissä ja mikä on toteuma tähän asti. Esimerkkinä kirjassa käytetään elokuvien box-office tuottoa, joka sattuu olemaan potenssijakauman piirissä ja jonka Multiplicative Rule on 1,4. Se tarkoittaa, että elokuva, joka on tuottanut miljoonan tarkkailuhetkeen mennessä, tulee tuottamaan kaikkinensa 1,4 miljoonaa.

Mielestäni kirja on pakollista luettavaa jokaiselle markkinoijalle ja erityisesti kasvuhakkeroinnista kiinnostuneelle, koska se pakottaa näkemään tuttuja asioita uudella tavalla ja toisinaan kyseenalaistamaan kaikkea sitä, mistä luulit olevasi varma.

Arvosana: 🚀🚀🚀 (3/5)

Käy seuraamassa meidän somekanavia: 

 instagram,  facebook,  X,  Linkedin

Onko sinulla oikeasti varaa jatkaa samaan tyyliin kuin aikaisemminkin?