Epämääräisestä määräiseksi – vaatimus tuloksen tekemiselle | Uhma

Epämääräisestä määräiseksi – vaatimus tuloksen tekemiselle

Jussi Parviainen | 28.2.2022

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Meillä oli Uhmassa helmikuun lopulla AVI:n masinoima työsuojelutarkastus. Kyse ei ollut pistokokeesta vaan ilmoittivat ihan hyvissä ajoin, että ovat kiinnostuneita sopimaan ajankohdan ja lähettivät tapaamisen agendan sekä muut tarvittavat tiedot etukäteen tutustuttavaksi.

Tarkastuksen fokus oli työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Eli suomeksi sanottuna itse työn mukanaan tuoma henkinen kuorma sekä työyhteisöön liittyvät kitkantuottajat.

Yhteistyössä työterveyden kanssa laatimamme suunnitelman mukaan olemme aikanaan tunnistaneet psykososiaalisiksi kuormitustekijöiksi asiakkaiden odotukset.

Tämä voi kuulostaa erikoiselta, joten avataanpa hieman. Ihan työsuojelun näkökulmasta.

Määräisiä käsitteitä

On tyypillistä, että yrittäjä tai yrityksen edustaja tahtoo jotakin ”lisää”. Monesti kyse on suoraan lisäkaupasta esimerkiksi verkkokaupan kautta ja toisinaan kyse on enemmänkin SQL (Sales Qualified Lead) -tyyppisestä liidinhankinnan tehostamisesta yksinkertaisesti siksi, että se palvelee asiakkaan myyntiprosessia parhaiten.

Olivat toiveet mitä hyvänsä ne lähes poikkeuksetta kaipaavat määrittelemistä osakseen. Ainoastaan tilanteissa, joissa meille annetaan vapaat kädet, voidaan tarvita minimimäärä alkutilanteen määrittämistä.

On siis osa meidän työtämme Uhmassa auttaa asiakasta tekemään epämääräisestä määräistä.

Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että ”paljon, nopeasti ja halvalla” muutetaan yhdessä muotoon ”40% kasvu nykytilanteeseen nähden kolmen kuukauden aikana hintalapulla 4000€ kuukaudessa”.

Esimerkki on todellinen:
Tavoitelauselma ja sen numerot muodostetaan siis yhdessä ja se tehdään niin, koska:
a) Silloin meillä on yhteisymmärrys siitä, mitä tavoitellaan
b) Meillä on objektiiviset mittarit asioille
c) Meillä on huomattavasti selkeämpi näkemys mitä tarvitaan ja mistä lähteä liikkeelle

Ja kaiken tämän tuloksena -kuten AVI:nkin kanssa keskustelimme- kumpikin osapuoli ns.nukkuu paremmin. Selkeys tuo mielenrauhaa.

Odotusten hallitseminen

Kaikki johtaminen on osaltaan olosuhteisiin myötävaikuttamista ja odotusten hallintaa.

Tämä liittyy epämääräisestä määräisen tekemiseen, koska odotusten hallitseminen on mahdollista vasta kun ymmärretään lähtötilanteen viitekehys.

Okei, selvemmällä Suomella: Kuvittele, että menet elämäsi ensimmäistä kertaa katsomaan jääkiekkoa. Et oikein tiedä mitä odottaa muuta kuin että viihdyt muutaman tunnin.

Pelin jälkeen olet vähän pettynyt. Siinäkö se oli?

Kysyttäessä miten niin, kerrot että, odotit ensinnäkin paljon enemmän maaleja. 3-3 tasapeli tuntuu kädenlämpöiseltä, koska ihan selvästi maaleja olisi voinut tehdä niin, että lopputulema olisi ainakin 9-3.

Kysyttäessä miten niin, kerrot että paljon hyviä syöttöpaikkoja jätettiin käyttämättä vaikka joukkuekaveri oli puolen kentän päässä ihan vastustajan maalilla ja sen sijaan kaikki luistelivat ensin pois vastustajan alueelta.

Enempää ei tarvitsisi kysellä, koska olisi jo tässä vaiheessa selvää, että paitsi ottelun mielekästä seuraamista, myös varmasti siitä nauttimista häiritsi epätietoisuus säännöistä ja siitä mitä niiden noudattaminen mahdollistaa ja mitä ei.

Kasvuhakkeroinnin puolella ei ole samanlaista sääntökirjaa kuin jääkiekossa, mutta on olemassa tiettyjä viitearvoja, jotka ikään kuin asettavat reuanehdot sille, mitä, kuinka nopeasti ja millä kustannuksin asioita voidaan aikaansaada.

Hyvä puoli näihin digimyynnin viitearvoihin (esimerkiksi erilaiset käyttäjämetriikat kuten CTR ja CPA) verrattuna jääkiekon sääntökirjaan liittyy se, että siinä missä jääkiekossa rike sääntökirjaa kohtaan johtaa pelin poikki viheltämiseen kun taas kasvuhakkeroinnissa viitearvojen rikkominen johtaa juhlimiseen.

Siksi niitä sanotaan viitearvoiksi eikä säännöiksi.

Viitearvot piirtävät yhdenlaiset raamit sille, mitä big datan näkökulmasta on tai ei ole ylipäätään realistista odottaa, mutta viitearvoja voidaan pyrkiä muuttamaan.

Kaikkien osapuolten kannalta on kuitenkin lähtötilanteessa parasta, että on edes perustason yhteinen käsitys siitä, mitkä viitearvot ovat.

En minäkään ymmärrä varmasti viidesosaakaan siitä minkä Jukka Jalonen ymmärtää mahdolliseksi jääkiekossa, mutta ymmärrän riittävästi, jotta voin nauttia pelistä tosissani.

En myöskään yritä esittää, että tietäisin Jukka Jalosta paremmin, miten jääkiekkojoukkuetta valmennetaan, joten ei tule mieleenikään yrittää ”neuvoa” häntä.

Kaikessa on kyse kommunikaatiota, viesteistä ja signaaleista

Tämä ei taida muuksi muuttua vaikka kävisi kuinka monta johtamis- ja/tai viestintätaidon kurssia.

Kaikki palaa aina perusasioihin ja siihen, miten niiden kanssa toimitaan.

Kysymys on nimenomaan ”miten”, ei ”toimitaanko” koska me kaikki viestimme koko ajan. Asiakkaat viestivät koko ajan. Asiakkaan asiakkaat viestivät koko ajan.

Jos viesti on liian epämääräinen, jotta sen kanssa voisi toimia tuloksekkaasti, täytyy purkaa se osiksi ja hakea sille määreitä.

Pätee kaikissa viitekehyksissä ihmisten kanssa keskustelemisesta analytiikkaohjelmiston tulosten tulkitsemiseen.

Kun puhutaan datasta, puhutaan datasta

Työsuojelutarkastajan kanssa oltiin yhtä mieltä siitä, että kuormitus, haasteet ja suoranaiset ongelmatkin ovat luonnollisia ja olisi erikoisempaa (ja epäilyttävää), jos työantaja kiistäisi minkäänlaisten psykologisten kuormitustekijöiden olemassaolon.

Se mikä on ratkaisevaa, on toimintatapojen kehittäminen siten, että erilaisten mutkien olemassaolosta huolimatta kaikki pysyvät tiellä.

Palataanpa vielä takaisin epämääräisen ja määräisen teemaan.

Kerroin työsuojelutarkastajalle näkemyksestäni (joka lienee jossain tieteellisesti todistettukin), jonka mukaan ihminen jaksaa erittäin hyvin, kun hän tietää mitä ja kuinka kauan pitää jaksaa.

Jos kumpaa tahansa tai kumpaakaan näistä tiedoista ei ole saatavilla, sillä on valtava vaikutus jaksamiseen koska ihmiseltä häviää kyky verrata ja mitata tilanteen edistymistä omiin resursseihin.

Tästä nimenomaisesta syystä me haluamme käyttää asiakkaidemme kanssa aluksi aikaa lähtötilanteen ja tavoitteiden mahdollisimman tarkkaan määrittelemiseen.

Se onnistuu datan avulla.

Voi kuulostaa kornilta, mutta data ja erityisesti sen tarkastelu silläkin uhalla että se ei aina ole juuri niin ihanteellista kuin haluaisi, auttaa kaikkia paitsi jaksamaan paremmin, myös suoriutumaan paremmin.

On helpompaa ratkaista ongelmia kun ne ovat määräisesti tiedossa.

Tästä olimme yhtä mieltä työsuojelutarkastajan kanssa, joka mainitsi, että on aina yllättynyt kun jaksamisen ja tuloksellisuuden välinen yhteys tulee työnantajalle yllätyksenä.

Onko sinulla oikeasti varaa jatkaa samaan tyyliin kuin aikaisemminkin?

Kiitos

Olemme vastaanottaneet yhteydenottosi. Olemme sinuun yhteydessä pikimmiten. 

Odotellessasi voit tutustua esimerkiksi GrowthBankimme sisältöön!