Menu
Susa Pajari | 23.05.2019
Kassavirtabudjetti on erittäin hyvä työkalu hahmottaa, suunnittella ja johtaa yrityksen taloutta. Tämä toimii kun saatavien tyypilliset kiertoajat on huomioitu ja kulupuoleen on budjetoitu myös yllätyskerroin mukaan ja laadittuun budjettiin on sitouduttu yrityksen ylintä johtoa myöten.
Aalto-yliopiston rahoituksen professorin, Vesa Puttosen keynote-puhe keväältä 2019
[1] tarjoaa esimerkin taseen ulkopuolisista sitoumuksista:
Vesan mukaan suomalaisten eläkevarallisuus on luokkaa 200 mrd. euroa, joka on ns. jemmassa.
Vastaavasti luvatut eläkkeet ovat luokkaa 700 mrd. euroa.
Eläkejärjestelmän on tarkoitus hyödyttää toistaiseksi määräämättömällä aikahorisontilla sen piiriin kuuluvia kansalaisia. Rahavirta on koko ajan kahdensuuntainen. Samoin yhtiö tekee jatkuvasti erilaisia sopimuksia ja linjanvetoja, kuten palkkio- ja bonusmallit. Yhtiö saattaa myös olla positioinut itsensä esimerkiksi ylemmän keskiluokan palveluntarjoajaksi, jolloin on luonnollista, että asioiden täytyy vedota siihen kohderyhmään, joka johtaa siihen, että asioiden täytyy näyttää tietynlaiselta. Ja tietynlaiselta näyttäminen maksaa vuodessa enemmän kuin jonkin toisenlaiselta näyttäminen.
Kiteytetysti; taseen ulkopuoliset sitoumukset huomioimalla saat lisää näkemystä talousjohtamiseen myös hyvin pitkän aikavälin näkökulmasta, koska johdat vähintäänkin ihmisten mielikuvia. Ja kuten kaikki tiedämme, mielikuvat johtavat meitä ihmisiä.
[1] https://www.youtube.com/watch?v=YDqdHqI4IL8
Psstt.. voit nyt myös kuunnella kaikki blogimme
Saavutettavuusvaatimuksia aletaan soveltaa julkisen sektorin digitaalisiin palveluihin portaittain 23.9.2019 alkaen.
Saavutettavuudessa on kyse siitä, kuinka hyvin eri asiat ja palvelut ovat sokeiden, kuurojen, liikuntaesteisten ja ihan kaikkien ihmisten käytettävissä.
Pystyvätkö kaikki osaamisesta, iästä, laitteista ja henkisistä tai fyysisistä rajoitteista riippumatta lukemaan verkkosivujasi tai ostamaan tuotteita verkkokaupastasi?
Saavutettavuusdirektiivin piiriin kuuluvat mm. pankkiautomaatit ja pankkipalvelut, tietokoneet, puhelimet ja televisiolaitteet, puhelinpalvelut ja audiovisuaaliset palvelut, liikenne, sähkökirjat ja verkkokaupat.
Seuraavaksi lyhyesti Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) -standardin määrittelemistä saavutettavan verkkopalvelun neljästä kriteeristä.
1. Havaittava verkkopalvelu
Havaittavuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää sellaisilla tavoilla, jotka käyttäjä voi havaita. Esimerkiksi kontrastin on oltava niin selkeä, että teksti erottuu taustasta kunnolla ja sen pystyy lukemaan helposti. Kontrastin lisäksi huomioitavia asioita ovat riviväli, videoiden tekstitykset sekä kuvien nimeäminen niin, että kuvat ääneen lukeva laite tai ohjelma pystyy kertomaan kuvan sisällön ymmärrettävästi.
2. Hallittavuus
Käyttöliittymäkomponentit ja navigointi pitää suunnitella hallittaviksi. Käytännössä sivustoa pitää siis pystyä käyttämään pelkällä näppäimistöllä. Käyttäjälle on varattava myös riittävästi aikaa suorittaa erilaiset toiminnot sekä mahdollistaa erilaisia tapoja navigoida sivustolla ja hahmottaa sijaintinsa niin sanotun näkyvän kohdistuksen avulla.
3. Ymmärrettävä sisältö
Verkkopalvelun on oltava sekä sisältämänsä informaation että käyttöliittymän toiminnan osalta ymmärrettävää. Tekstin tulisi vastata peruskoulun opetuksen vaatimustason edellyttämää lukutaitoa.
4. Sisältö lujatekoiseksi
Sisällön pitää olla riittävän lujatekoinen, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia ja päätelaitteita, mukaan lukien avustavat teknologiat. Luo sivustostasi mahdollisimman yhteensopiva nykyisten ja tulevien asiakasohjelmien kanssa.
Saavutettavuusdirektiivi koskee julkisten viranomaisten digitaalisia palveluita ja julkista hallintotehtävää hoitavia organisaatioita, kuten esim. kouluja, katsastuskonttoreita, vakuutusyhtiöitä, pankkeja, julkista tukea saavat järjestöt ja yhdistykset, … eli ainakaan toistaiseksi se ei koske tavan yrityksiä, mutta kehotan jokaista nettisivujen suunnittelijaa ja toteuttajaa ottamaan saavutettavuusdirektiivin huomioon tulevissa toteutuksissa asiakkaan toimialasta huolimatta.
Ota yhteyttä ja tutkitaan yhdessä, miten saavutettavuusdirektiivi vaikuttaa sinun yrityksen/yhdistyksen/järjestön verkkosivustoihin.
#letsgrow
Tekoälytoimisto Uhma on suoraviivainen, dataorientoitunut ja käytännönläheinen kasvukumppani.
© Uhma Oy 2024 | Tietosuojaseloste
