Menu
Jussi Parviainen | 15.06.2020
Kassavirtabudjetti on erittäin hyvä työkalu hahmottaa, suunnittella ja johtaa yrityksen taloutta. Tämä toimii kun saatavien tyypilliset kiertoajat on huomioitu ja kulupuoleen on budjetoitu myös yllätyskerroin mukaan ja laadittuun budjettiin on sitouduttu yrityksen ylintä johtoa myöten.
Aalto-yliopiston rahoituksen professorin, Vesa Puttosen keynote-puhe keväältä 2019
[1] tarjoaa esimerkin taseen ulkopuolisista sitoumuksista:
Vesan mukaan suomalaisten eläkevarallisuus on luokkaa 200 mrd. euroa, joka on ns. jemmassa.
Vastaavasti luvatut eläkkeet ovat luokkaa 700 mrd. euroa.
Eläkejärjestelmän on tarkoitus hyödyttää toistaiseksi määräämättömällä aikahorisontilla sen piiriin kuuluvia kansalaisia. Rahavirta on koko ajan kahdensuuntainen. Samoin yhtiö tekee jatkuvasti erilaisia sopimuksia ja linjanvetoja, kuten palkkio- ja bonusmallit. Yhtiö saattaa myös olla positioinut itsensä esimerkiksi ylemmän keskiluokan palveluntarjoajaksi, jolloin on luonnollista, että asioiden täytyy vedota siihen kohderyhmään, joka johtaa siihen, että asioiden täytyy näyttää tietynlaiselta. Ja tietynlaiselta näyttäminen maksaa vuodessa enemmän kuin jonkin toisenlaiselta näyttäminen.
Kiteytetysti; taseen ulkopuoliset sitoumukset huomioimalla saat lisää näkemystä talousjohtamiseen myös hyvin pitkän aikavälin näkökulmasta, koska johdat vähintäänkin ihmisten mielikuvia. Ja kuten kaikki tiedämme, mielikuvat johtavat meitä ihmisiä.
[1] https://www.youtube.com/watch?v=YDqdHqI4IL8
Psstt.. voit nyt myös kuunnella kaikki blogimme
Tämä etäiseksi aikeeksi päätöksenteosta kuvailtavissa oleva lausahdus pyörii todennäköisesti monen yrittäjän ja johtotehtävissä olevan henkilön päässä näinä päivinä. On kenties pyörinyt jo viikkoja.
Herää kuitenkin kysymys – ehkä enemmän kuin milloinkaan aiemmin – mitä tarkoitetaan normaalilla? Miten määrittelemme ne tekijät, joita meidän pitää nähdä ja minkälaisissa asennoissa, jotta toteaisimme, että nyt – nyt tilanne on normalisoitunut? Eli mistä tiedetään, että tilanne on (taas) normaali?
Kerta kaikkisen tökerö väitteeni on, että edes ennen Valmiuslakia määrittely ei ollut mitenkään erityisen helppo rasti.
Juttelin keväällä erään TJ-titteliä toisaalla kantavan kaverini kanssa tilanteesta ja yksi hänen lausahduksistaan soi päässäni edelleen.
Mietipä, Jussi, jos kaikki pitäisivät yhtä suurella innolla meteliä itsestään aina – eikä pelkästään silloin kun on ihan ehdoton pakko, että ei mene viimeisetkin bisneksen rippeet alta”.
Niinpä. Well said. Pieni makrotaloudellinen perspektiivi ”normaaliin”.
Yllä näemme Yhdysvaltain NASDAQ-indeksin historiallisen käyrän viimeisimmän 45 vuoden ajalta. Oikean yläkulman punaisen soikion sisällä näkyy se, mitä kyseisessä indeksissä tapahtui tänä keväänä. Lisäksi siitä selviää se, että tapahtuneen korjausliikkeen (media rakastaa termiä ’romahdus’) jälkeen indeksi on jo kohonnut korkeammalle kuin mistä se korjasi alaspäin. Toisin sanoen indeksi saavutti jo uuden lakipisteensä (ammattijargonilla ATH – All Time High).
On totta, että asiaan liittyy huomattava määrä ennennäkemättömiä toimia eri valtioiden ja muiden makrotalouden keskeisten toimijoiden osalta. On totta, että tietty epävarmuus on kaikkea muuta kuin hävinnyt. Ja kuitenkin kysymys kuuluu, onko epävarmuus ikinä poissa? Jos joka tapauksessa ajattelit vähintään pysyä hengissä ja edes salaa toivot myös kasvavasi, sen aika on nyt.
Kyllä, ajat ovat yksiselitteisesti epätavalliset ja odottamattomia, huomioonotettavia seikkoja on nykyisin kenties enemmän. ”Normaalin” odottelu voi kuitenkin – ja yleensä – kostautuukin. Eikä sinun tarvitse hautoa ajatuksia selviytymisestä tai kasvusta yksin. Me Uhmalla autamme.
#letsgrow
Tekoälytoimisto Uhma on suoraviivainen, dataorientoitunut ja käytännönläheinen kasvukumppani.
© Uhma Oy 2024 | Tietosuojaseloste
