Kasvun määrittely – osa 2: Likviditeetti - Uhma

Kasvun määrittely – osa 2: Likviditeetti

Jussi Parviainen | 13.07.2020


Kassavirtabudjetti on erittäin hyvä työkalu hahmottaa, suunnittella ja johtaa yrityksen taloutta. Tämä toimii kun saatavien tyypilliset kiertoajat on huomioitu ja kulupuoleen on budjetoitu myös yllätyskerroin mukaan ja laadittuun budjettiin on sitouduttu yrityksen ylintä johtoa myöten.


Aalto-yliopiston rahoituksen professorin, Vesa Puttosen keynote-puhe keväältä 2019

[1] tarjoaa esimerkin taseen ulkopuolisista sitoumuksista:

Vesan mukaan suomalaisten eläkevarallisuus on luokkaa 200 mrd. euroa, joka on ns. jemmassa.

Vastaavasti luvatut eläkkeet ovat luokkaa 700 mrd. euroa.

Eläkejärjestelmän on tarkoitus hyödyttää toistaiseksi määräämättömällä aikahorisontilla sen piiriin kuuluvia kansalaisia. Rahavirta on koko ajan kahdensuuntainen. Samoin yhtiö tekee jatkuvasti erilaisia sopimuksia ja linjanvetoja, kuten palkkio- ja bonusmallit. Yhtiö saattaa myös olla positioinut itsensä esimerkiksi ylemmän keskiluokan palveluntarjoajaksi, jolloin on luonnollista, että asioiden täytyy vedota siihen kohderyhmään, joka johtaa siihen, että asioiden täytyy näyttää tietynlaiselta. Ja tietynlaiselta näyttäminen maksaa vuodessa enemmän kuin jonkin toisenlaiselta näyttäminen.

Kiteytetysti; taseen ulkopuoliset sitoumukset huomioimalla saat lisää näkemystä talousjohtamiseen myös hyvin pitkän aikavälin näkökulmasta, koska johdat vähintäänkin ihmisten mielikuvia. Ja kuten kaikki tiedämme, mielikuvat johtavat meitä ihmisiä.
[1] https://www.youtube.com/watch?v=YDqdHqI4IL8

Psstt.. voit nyt myös kuunnella kaikki blogimme

Mitä on likviditeetti?

Sananen sanasta likviditeetti. Jos tulee lukeneeksi talouslehdistöä, varsinkin viime kuukausien aikana on varmasti törmännyt termiin jokusen kerran.

Ei mennä ihan tekniseen syvään päähän tässä artikkelissa (säästetään se kesän jälkeen, tai jos haluat, varaa vartin sparrisessio ja puhutaan lisää), mutta todetaan yleisellä tasolla, että likviditeetillä tarkoitetaan sitä ilmiötä kun jotain muuttuu rahaksi.

Myyt auton, saat siitä rahaa – likvidoit auton.
Myyt talon, saat siitä rahaa – likvidoit talon.
Myyt luistimet nettihuutokaupassa, saat niistä rahaa – likvidoit luistimet.

Tämä on helppo ymmärtää – ja hyväksyäkin.

Entäpä osaaminen? Asiakkaanne ostavat teiltä, koska osaatte jotain mitä he eivät tai minkä he kokevat järkevämmäksi ulkoistaa teille koska luottavat siihen, että te osaatte asianne.

Kysynnän tyrehtyminen

Entä sitten jos kauppa ei käy?

Silloin voidaan todeta, että jostain syystä osaamisenne ei likvidoidu valitsemassanne markkinapaikassa – osaaminen ei muutu rahaksi. Se, mitä tarjoatte, millä tavalla tarjoatte sitä, kenelle tarjoatte sitä, milloin tarjoatte sitä, missä tarjoatte sitä ja ehkä jopa miksi tarjoatte sitä – jokin näistä tai mahdollisesti kaikki yhtä aikaa – summautuvat tilanteeseen, jossa osaamiseltanne puuttuu kysyntä.

Sellaisenaan ja juuri nyt. Ei välttämättä hieman muokattuna tai aina ja ikuisesti. Kysyntä – ja sitä kautta rahaksi muuttuminen – voi löytyä yhtä tai useampaa em. osa-aluetta kehittämällä.

Ehkä kohderyhmä on liian laaja?
Ehkä kohderyhmällä ei ole varaa?
Ehkä ajateltu kohderyhmä on oikea, mutta käytetty tapa tavoittaa se on väärä?

Tai ehkä ostoprosessissa on jotain liian samanlaista kilpailijan kanssa, jolloin asiakkaalta on hävinnyt kyky vertailla ja siksi myös ratkaista asiaa teidän eduksenne? Tai ehkä asiakas tarvitsee nykyviestintäänne kouriintuntuvampaa versiota siitä, miten teidän palvelunne edesauttavat heidän kykyään likvidoida omia palveluitaan nopeammin.

Joo, tiedän, viimeinen lause oli vähän X-filesia (jonnet ei muista). Sama lause suomeksi = miten teiltä ostaminen auttaa asiakasta ansaitsemaan enemmän valuuttaa? Siitähän asiakas on loppujen lopuksi kuitenkin kiinnostunut – käyttää hän sitten samoja sanoja kuin minä asian ilmaisemiseen tai ei.

Onko osaamisen likvidoinnissa tullut eteen suvantovaihe?

Saisimmeko esitellä joitain kasvuhakkeroinnin keinoja,osaamiseen likvidointiin? Eli jos kauppa ei käy, varaa aika sparraukseen niin katsotaan tilannetta tarkemmin.

Jos kohderyhmällänne ei ole varaa, ollaan hiukan hankalahkon ongelman äärellä, kaikissa muissa tilanteissa on yleensä nopeammin jotain tehtävissä.

Onko sinulla oikeasti varaa jatkaa samalla samaan tyyliin kuin aikaisemminkin?