Guld Potatis! — Mitä voisimme oppia ruotsalaisten markkinoinnista?

Näin ruotsalaisuuden päivänä voitaisiin nostaa pöydälle näiden kahden maan pienet erot markkinoinnissa ja viestinnässä. Moni on varmasti nähnyt Sanoman muutaman vuoden takaisen TV-spotin jossa suomalaiset huutelevat lakonisesti “perunaa”, kun taas ruotsalaisten vankkuri tulennielijöineen ja trubaduureineen saapuu paikalle koreasti huutaen: “Guld Potatis!”. Tavallaan tämä kiteyttää meidän suomalaisten käsityksen omasta markkinoinnistamme. Olemme luoneet mielikuvan, jossa me olemme enemmän tai vähemmän tekijäkansaa ja rakas länsinaapurimme on puolestaan puhujakansaa. Me koemme olevamme insinöörejä — he ovat markkinoijia.

Pitääkö tämä paikkaansa? No kyllä ja ei. Yhtälailla sekä ruotsalaisuudella että suomalaisuudella on molemmilla vahva brändi maailmalla. Molemmat meistä yhdistetään laatuun, yksinkertaisuuteen, rehellisyyteen ja hyvään yhteiskuntarakenteeseen. Kuitenkin brändit, kuten Ikea, H&M ja Spotify ovat valloittaneet maailman ihan eri tavalla kuin mitä meillä yleisesti on onnistuttu. Ehkä AngryBirdsiä jollain tavalla lukuunottamatta. Meillä Suomessa on katsottu aina kaksiteräisesti Ruotsin suuntaan; ihaillen, kopioiden — mutta myös kadehtien. Useimmiten syyttä. Aivan kuin kaikessa benchauksessa (vertailukehittämisessä), niin on tietysti syytäkin miettiä mitä ratkaisuja toiset ovat tehneet ja onko niissä jotain sellaista mitä voitaisiin oppia?

Kuitenkin sama viesti mikä toimii Ruotsissa ei toimi suoraan meillä. Suomella ja Ruotsilla on eroja esimerkiksi arvojen osalta. Suomessa individualismi ja itsensä toteuttaminen eivät ole yhtä merkityksellisiä kuin Ruotsissa. Arvojen suunnasta Suomi on jopa lähempänä Belgiaa kuin Skandinaviaa.

Ehkä suurin erottava tekijä löytyy kuitenkin markkinointiin panostamisesta. Ruotsissa 45% ruotsalaisyrityksistä investoi markkinointiin jopa 10% liikevaihdostaan ja Suomessa tuo luku on noin 3,5%. Mediapanostukset ovat myös ihan erilaiset Ruotsissa kuin Suomessa. 2016 Ruotsissa mediapanostukset olivat 3,5 miljardia euroa ja meillä samaan aikaan vain 1,16 miljardia euroa. En jaksa uskoa, että meillä Suomessa osaaminen markkinoinnissa olisi lainkaan huonompaa kuin länsinaapurillamme, mutta ehkä siihen suhtaudutaan enemmän kuluna, pakollisena pahana — eikä ymmärretä sen todellista merkitystä liiketoimintaan. Jos siis nyt koet jotain kipuja rinnassa siitä syystä, että et ole panostanut markkinointiin tarpeeksi, ei hätää – nappaa lasi skumppaa ja mieti mitä voisit tehdä järkevämmin — tehokkaammin, ei kalliimmin.

Skål!

Kirjoittaja on suomenruotsalainen — suomenkielinen maailmankansalainen.